Eilen oli hyvin omituinen päivä. Tai lähinnä ilta. Ja yö.

Olin R:n luona eilen. Ja vielä tänäänkin. Oli ihan hauskaa, ainakin toksiineja nauttineilla neideillä. Pelasimme jotain hassua peliä, mitä en ihan tarkkaan edes ymmärtänyt. Ilmeisesti siitäkin huolimatta pärjäsin hyvin.

Katseltiin Finding Neverlandia ja M melkein nukahti sohvalle ja E hihitti lattialla.

Luikahdin R:n koneelle ja menin meseeni. Kahden vuoden takainen ensirakkaus sanoi Hei. Tai oikeastaan Hola. Se vaikutti jotenkin...erilaiselta. Tai vihdoin samanlaiselta, kun kesällä '05. Niillä oli mennyt kihlatun kanssa poikki joskus kuukausi sitten. Se oli vaan, että olis ihan kiva nähdä joskus. Minä sanoin siihen, että niin.

En tiedä, pitäisikö nyt tuntua joltain.

Hän puhui myös äidistään, joka on kuulemma nyt tosi sekaisin. Oli napsinut lääkkeitä ja viinaa ja murtautunut johonkin liikkeeseen. Tulin surulliseksi. En pelkästään hänen äitinsä takia, vaan hänen itsensä puolesta.

Vielä reilu vuosi sitten olisin tuntenut jotain. Nyt en enää tiedä.